Kotoa kotiin –hanke naisten kotoutumisen tukena

 

 

Kotoa kotiin -hanke (2019–2021) tukee arabian-, kurdin- darin- ja thaikielisten naisten kotoutumista vahvistamalla sosiaalista osallisuutta, yhteiskunnallista aktiivisuutta, suomen kieltä, kulttuurituntemusta sekä positiivista mielenterveyttä ryhmätoiminnan, yksilötoiminnan sekä vapaaehtoisen vertaistuen avulla. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä tilanteita, joissa naisen elämä Suomessa vakiintuisi ainoastaan kodin sisäpuolelle ilman muita sosiaalisia suhteita, kielitaidon kehittymistä tai suomalaiseen kulttuuriin tutustumista. Hanketta toteuttavat yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Salpaus ja Lahden Diakonialaitos.

Kohtaamisia matalalla kynnyksellä

Kotoa kotiin -hanke tarjoaa naisille matalan kynnyksen ryhmätoimintaa, vertaistukea ja kielenkäyttötilanteita, joiden avulla mahdollistetaan osallisuus ympäröivään yhteisöön. Hanke on suunnattu ensisijaisesti vielä kotoutumisajalla oleville arabian-, kurdin-, darin- ja thaikielisille naisille, jotka ovat jääneet palveluiden ja kotoutumistoimien ulkopuolelle.

Toiminnan tavoitteina on sosiaalinen osallistaminen, voimaannuttava kohtaaminen, kosketus suomen kieleen, ystävystyminen toisten naisten kanssa, arjen taitoihin- ja tietoihin tutustuminen. Hankkeessa luodaan naisille yksilöllisiä tarpeita vastaavia jatkopolkuja eli konkreettisia tulevaisuudensuunnitelmia. Kaikki toiminta ja tapaamiset järjestetään Lahdessa.

Ryhmätoimintaa ja yksilöohjausta

Hankkeen aikana toteutetaan kaksi ryhmätoiminnan pilottikokeilua. Ryhmätoiminnassa naiset kokoontuvat kaksi kertaa viikossa. Näihin tapaamisiin naiset voivat osallistua lastensa kanssa. Paikalla on palkattu lastenhoitaja sekä hänen apunaan vaihdellen opiskelijoita, työpajanuoria sekä vapaaehtoisia. 

Ryhmätoimintaan osallistuvien naisten suomen kielen osaaminen on heikkoa, osa naisista on joko täysin tai osittain lukutaidottomia, myös omalla kielellään, joten heidän kanssaan toimitaan selkeällä suomen kielellä ja kuvien avulla. Ryhmätoiminnassa teemoina on mm. perhe, koti, ruoka, arjen aikataulut ja asiointi. Naiset pääsevät itse vaikuttamaan sisältöihin.

Yksilöohjauksina toteutetaan alkukeskustelut, palautteen keruu sekä loppukeskustelut. Nämä pitävät sisällään mielen hyvinvoinnin tukemisen sekä jatkopoluille ohjaamisen. Lisäksi naisia tuetaan aktiiviseen vanhemmuuteen. Ohjaustilanteissa käytetään tarpeen mukaan tulkkeja. 

Korona-aikana tapaamisia on järjestetty etänä Teams-sovelluksessa ja tarjottu aktivoivia kielenoppimisen tehtäviä sekä yksilöohjausta Whatsapp-sovelluksen avulla.

Osallisuutta ja hyvinvointia vahvistavaa vertaistukea naisilta naisille

Ryhmätoimintaan osallistuvia naisia tuetaan hankkeessa myös vapaaehtoistoiminnan avulla. Pidempään Suomessa olleita maahanmuuttajataustaisia ja kantasuomalaisia naisia perehdytetään ryhmätoiminnan osallistujien tueksi.

Vapaaehtoiset voivat suunnitella ja toteuttaa pop up -toimintatuokioita ryhmälle, tutustua muihin naisiin ja keskustella suomeksi, olla apuna lastenhoidossa, avustaa naisia yksilöllisissä tarpeissa ja valmistella materiaalia kotoutumisen sekä ryhmä- ja vapaaehtoistoiminnan tueksi.

Vapaaehtoistoiminnan kohtaamispaikkana toimii Kotoa kotiin –perjantaikahvit, jossa naiset voivat turvallisesti kohdata heille tutun työntekijän kanssa. Työntekijän ohjauksellinen rooli korostuu heikon kielitaidon vuoksi.

Hankkeessa on lisäksi kokeiltu naisten toiveeseen vastaavia Kotoa kotiin -keskiviikkorasteja, joiden tarkoituksena on tutustuttaa naisille Lahtea sekä luoda sosiaalisia kontakteja vapaaehtoisiin. Tapaamisiin naiset voivat osallistua jokainen omalla tavallaan joko seuraillen, osallistuen tai aktiivisesti toimien.

Toimintamalli kotoutumisen tukemiseksi

Hankkeessa kehitetään kotoutumista tukeva toimintamalli, joka sisältää kuvauksen ryhmätoiminnan toteuttamisesta sekä vapaaehtoisen vertaistuen rekrytoinnista ja perehdytyksestä. Ryhmätoiminnan malli sisältää kohderyhmän tavoittamisen, alkukartoituksen ja ohjaamisen tarvittaessa akuutin tuen piiriin, ryhmämuotoisen tukiprosessin sekä jatkopoluille saattamisen. Vapaaehtoisen vertaistuen malli vahvistaa naisten osallisuutta ja hyvinvointia.

Lisäksi hankkeessa kehitetään materiaalia vapaaehtoissuhteen ja kotoutumisen tueksi. Toimintamallin ja tukimateriaalin avulla voidaan vastaavaa toimintaa toteuttaa muuallakin.

Hanke mahdollistaa osallisuuden ympäröivään yhteisöön

Ryhmätoimintaan osallistuminen edistää naisten kotoutumista. He tutustuvat alueen palveluihin ja toimintoihin. Heidän suomen kielen taitonsa vahvistuu ja ryhmätoiminnan jälkeinen jatkopolkunsa selkiytyy. Lisäksi naisilla on paremmat edellytykset aktiiviseen vanhemmuuteen, muun muassa lastensa koulunkäynnin tukemiseen.  Osallisuuden tukeminen on tärkeää kielitaidon kehittymisen, yhteiskunnallisen aktiivisuuden sekä mielen hyvinvoinnin kannalta. 

Kotoa kotiin -toiminnalla edistetään maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten kulttuurista osaamista sekä mahdollistetaan maahanmuuttajanaisille suomalaisten kontaktien ja verkostojen luominen. Myös vapaaehtoisten osallisuus ja osaaminen vahvistuvat toiminnan myötä.

EU-rahoitus mahdollistaa toiminnan pilotoinnin ja uudenlaisen verkostoyhteistyön alueella. Tällaiselle matalan kynnyksen kohtaamispaikan mahdollistavalle maahanmuuttajanaisille suunnatulle toiminnalle on suuri tarve. Toiminta auttaa naisia osallistumaan ympäröivän yhteisön toimintaan.

Kotoa kotiin -hanke on osa Euroopan unionin työtä kotoutumisen edistämiseksi. Hanketta rahoittaa turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF). 

Kirjoittaja: Maija Eerola, Projektipäällikkö, Kotoa kotiin –hanke, LAB-ammattikorkeakoulu

Hanke pähkinänkuoressa

  • Nimi: Kotoa kotiin
  • Hanketoteuttaja: LAB-ammattikorkeakoulu
  • Toiminta-aika: 1.4.2019 - 30.9.2021
  • EU-tuki: 302 467,23 euroa
  • Hanke on saanut EU-rahoitusta turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF).