Hyppää sisältöön

Tuntemattomampi mutta tärkeä sisäasioiden EU-rahoitus

Sisäministeriö 27.8.2020 10.06
Uutinen
Kaksi rajavartijaa ja poliisinainen kävelevät eteenpäin.

Suomen tänä vuonna 25 vuotta täyttävä EU-jäsenyys on tuonut pienelle maalle paljon: olemme mukana vapaan liikkuvuuden Schengen-alueessa, unionin sisämarkkinoilla ja yhteisessä rahoituskehyksessä, joka pitää sisällään niin maatalouden tukemisen kuin ulkorajavalvonnan kehittämisenkin. EU-rahoituksella varaudutaan ja vastataan myös kriiseihin. Parhaillaan valmistellaan unionin tulevaa monivuotista rahoituskehystä vuosille 2021-2027.

EU-rahoitus jakautuu unionin rahoituskehyksen sisällä useaan eri kokonaisuuteen, joista yksi on sisäasioiden rahoitus. Sillä rahoitetaan ulkorajavalvontaa, sisäistä turvallisuutta, EU:n pelastuspalvelumekanismia ja muuttoliikkeen hallintaa. Sisäasioiden EU-rahoituksen merkitys ja euromäärät ovat kasvaneet ohjelmakausien sekä toimintaympäristön muutosten myötä ja saman kehityksen odotetaan jatkuvan tulevaisuudessa. 

Viranomaistoiminnan tukemiseen painottuvat sisäasioiden EU-rahastot eivät ole yleisesti vielä niin tunnettuja kuin esimerkiksi EU:n rakennerahastot, jotka tulevat konkreettisesti vastaan esimerkiksi ajellessa pitkin EU-rahoituksella parannettuja teitä tai retkeillessä luontokohteissa, joita on kehitetty EU:n rahoituksen turvin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sisäasioiden rahoituksella tehtäisi konkreettisia parannuksia yhteiskuntaan.  

Rahastojen tuella on muun muassa koulutettu yli 800 esitutkintaviranomaista tunnistamaan paremmin ihmiskauppaa, tuettu rikosten uhreja ja pyritty ennaltaehkäisemään radikalisoitumista. Sisäisen turvallisuuden viranomaiset kuten poliisi ja rajavartiolaitos ovat keskeisessä roolissa arjen turvallisuudessa, ja viranomaisten toimintakykyä on tuettu muun muassa tukemalla veneiden, partioautojen, mönkijöiden sekä muun kaluston hankintaa.    

Tietojärjestelmien kehittämistä ja maahanmuuton hallintaa

Oma suuri roolinsa yhteiskunnan toimivuudessa on tietojärjestelmillä, joiden kehittämistä tuetaan merkittävästi EU-tuella. Yksi sisäisen turvallisuuden kannalta keskeisistä tietokannoista on keskitetty Schengen-tietojärjestelmä SIS II, joka auttaa EU-jäsenvaltioiden lainvalvonta- ja hallintoviranomaisia suojelemaan paremmin Schengenin aluetta, torjumaan rikollisuutta, paikallistamaan kadonneita henkilöitä sekä vaihtamaan tietoja keskenään.

Toinen keskeinen järjestelmä on viisumitietojärjestelmä VIS, josta jäsenmaiden konsulaatit ja muut toimivaltaiset viranomaiset voivat hakea tietoja viisumihakemuksista ja niihin tehdyistä päätöksistä. 

Sisäasioiden EU-rahastoilla on myös suuri rooli maahanmuuton, turvapaikkajärjestelmän ja kotoutumisen resurssitarpeiden täyttämisessä. Turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmän toimivuuteen on satsattu paljon viime vuosina EU:n tukemilla Maahanmuuttoviraston hankkeilla. Niin ikään työperäisen maahanmuuton sujuvuutta ja Suomeen valittavien kiintiöpakolaisten ja muiden maahanmuuttajien kotoutumista uuteen kotimaahan edistetään EU-tuella. 

Erityisesti kotoutumistoimissa kolmannen sektorin toimijoilla ja maahanmuuttajajärjestöillä on tärkeä rooli ja myös koulutusorganisaatiot ovat iso tuensaajaryhmä. Rahoitusta käytetään myös kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden paluiden tukemiseen kolmansiin maihin.

Tällä hetkellä Suomi osallistuu ilman huoltajaa saapuneiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen Välimeren alueelta Suomeen ja kulut katetaan sisäasioiden EU-rahoituksella. 

Koronaviruspandemia herätti EU:n yhteisten toimien tarpeellisuuteen

Viime vuosina Eurooppaa kurittaneet metsäpalot ja luonnononnettomuudet ovat nostaneet esiin EU:n pelastuspalvelumekanismin tarpeellisuuden kriiseissä. Mikä tahansa maa voi pyytää apua unionin pelastuspalvelumekanismin kautta, kun maan omat voimavarat eivät riitä vakavasta onnettomuus- tai häiriötilanteesta selviämiseen. 

EU:n pelastuspalvelumekanismia hyödynnettiin menneenä keväänä EU-kansalaisten yhteisissä kotiuttamislennoissa koronapandemian aiheuttamassa kriisissä. Koronaviruspandemia onkin ollut myös EU:lle jälleen yksi herätys yhteisten toimien tarpeellisuuteen. 

Uusi rahoitusohjelmakausi lähestyy

EU-johtajat ovat heinäkuussa päässeet yhteisymmärrykseen unionin seuraavan ohjelmakauden 2021-2027 budjetista. Budjettisovun myötä neuvoston puheenjohtajamaa Saksa on ryhtynyt edistämään tulevan kauden EU-ohjelmien valmistelutyötä vauhdilla. 

Nyt odotetaankin mielenkiinnolla alkavaa syksyä ja sitä, kuinka nopeasi jäsenmaat pääsevät toimeenpanemaan uutta EU-ohjelmakautta ja rahoituksen hakijat viranomaisista kansalaisyhteiskunnan toimijoihin pääsevät jatkamaan yhteiskunnan kehittämistä EU-rahoituksen turvin.

Kirjoittajina Suomen sisäasioiden EU-rahastojen virkahenkilöt. Teksti on julkaistu osana Turun Eurooppa-foorumi 2020 -tapahtumaa virtuaalisella Eurooppatorilla.