Muutettu rahoituskehysehdotus toisi muutoksia myös sisäasioiden EU-rahoitukseen

Euroopan komissio antoi muutetun rahoituskehysehdotuksensa vuosille 2021-2027 toukokuun lopussa. Noin 1 100 mrd. euron kehysehdotus on hieman pienempi kuin alkuperäinen ehdotus, mutta sen yhteydessä ehdotettu 750 mrd. euron kertaluontoinen elvytyspaketti koronapandemian johdosta muuttaa kokonaisuutta erittäin merkittävästi.

Sisäasioiden rahoituksen osalta merkittävää ehdotuksessa on se, että komissio esittää turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (AMF) sekä yhdennetyn rajaturvallisuusrahaston (IBMF) rahoitusta kasvatettavan entisestään. AMF-rahasto kasvaisi noin 9 miljardista eurosta 11 miljardiin euroon ja IBMF-rahasto noin 8 miljardista eurosta niin ikään 11 miljardiin euroon. Euroopan raja- ja merivartioviraston (ent. Frontex) rahoitusta taas leikattaisiin komission alkuperäiseen esitykseen nähden lähes neljällä miljardilla.

Lisäksi komissio esittää merkittävää rahoituksen lisäystä ja sisällöllisiä muutoksia unionin pelastuspalvelumekanismiin ja siihen kuuluvaan rescEU-välineeseen. Välineen koko yli kaksinkertaistuisi reilusta miljardista hieman yli kolmeen miljardiin euroon. Tällä pyrittäisiin parantamaan unionin varautumista tuleviin kriiseihin. 

Komissio tavoittelee elvytyspaketilla vihreämpää ja digitaalisempaa Eurooppaa

Eurooppaa talouden elvyttämisen ohella komissio haluaa ehdotuksellaan nopeuttaa muutosta kohti vihreämpää ja digitaalisempaa Eurooppaa. Euroopalla on komission mukaan nyt tilaisuus osoittaa yhtenäisyyttä, solidaarisuutta ja yhteistä suuntaa.  

Elvytyspaketti on komission mukaan tarpeen luottamuksen palauttamiseksi ja talouden uudelleenkäynnistämiseksi. Komissio pitää erityisesti EU-tason toimia tarpeellisina, koska koronakriisi on koetellut jäsenmaita hyvin eri tavoin ja niillä on hyvin erilainen kyky palautua kriisistä. Ilman tukitoimia unionin sisäiset erot kasvaisivat komission mukaan entisestään.

Komission tilannekuva Euroopan taloudesta on synkkä ja koronapandemian vuoksi asetetut rajoitukset ovat monin paikoin ajaneet talouden pysähdyksiin. Komissio odottaa, että EU:n bruttokansantuote laskee vuonna 2020 yli 7 prosenttia. Jos pandemian toinen aalto syksyllä iskee voimakkaasti, talousnäkymät heikkenevät entisestään. 

Jäsenvaltiot erimielisiä esityksestä

Jäsenvaltioiden reaktiot komission esitykseen ovat olleet vaihtelevia. Osa jäsenvaltioista on kiitellyt komission esitystä merkittävänä kriisitoimena ja mm. isot jäsenmaat Saksa ja Ranska tukevat sitä. Toisaalta etenkin ns. tiukan talouskurin maat Itävalta, Ruotsi, Tanska ja Hollanti ovat olleet hyvin kriittisiä esitystä kohtaan. Myös Suomi on todennut, että se ei voi hyväksyä komission esitystä sellaisenaan.

EU-maiden johtajat keskustelivat esityksestä videokokouksessaan juhannusaattona. Päätöksenteko edellyttää kuitenkin fyysistä kokousta, joka järjestettäneen heinäkuussa.

Kirjoittaja erityisasiantuntija Ville Similä