Kulttuuriorientaatio tukee kiintiöpakolaisten valmistautumista Suomeen muuttoon

Suomeen valituille kiintiöpakolaisille tarjotaan kulttuuriorientaatio ennen Suomeen muuttoa. Kulttuuriorientaation aikana heillä on ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomen kieleen sekä saada käytännönläheistä tietoa tulevasta matkasta ja Suomeen asettautumisesta. Hankkeen aikana jo lähes 1200 Suomeen saapunutta kiintiöpakolaista on osallistunut lähiopetuksena järjestettyyn kulttuuriorientaatioon. Tämän lisäksi kaikilla kiintiöpakolaisilla on ollut mahdollisuus tutustua Suomeen ja suomen kieleen hankkeessa kehitetyn Moving to Finland -verkkosivuston kautta.

Kulttuuriorientaatio on keskeinen osa kiintiöpakolaisprosessia

Suomi valitsee vuosittain kiintiöpakolaisia kohdentamispäätöksen ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n esitysten pohjalta eri maista. Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on ollut viime vuosina 750-1050.

Maahanmuuttovirasto (Migri) vastaa kiintiöpakolaisten uudelleensijoittamisprosessista aina pakolaisten valintahaastatteluista ja -päätöksistä kuntiin sijoittamiseen asti yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Osana tätä prosessia Suomeen valituille kiintiöpakolaisille tarjotaan kulttuuriorientaatio ennen Suomeen muuttoa lähiopetuksena niissä maissa, joissa he oleskelevat valintapäätöshetkellä.

Kulttuuriorientaation tavoitteena on tarjota Suomeen saapuville kiintiöpakolaisille faktatietoa Suomesta, suomalaisesta yhteiskunnasta ja tutustuttaa heidät suomen kielen perusteisiin. Orientaatiossa myös annetaan käytännönläheistä tietoa Suomeen muutosta ja siihen liittyvistä matkajärjestelyistä.

Kulttuuriorientaatio pyrkii varmistamaan, että kiintiöpakolaiset voivat hyödyntää odotusajan Suomeen ja suomen kieleen perehtymiseen, ja toisaalta motivoimaan osallistujia jatkuvaan oppimiseen kulttuuriorientaatiossa saatuja tietoja ja materiaaleja hyödyntäen. Samalla se kannustaa suhtautumaan avoimesti Suomeen muuttoon ja tarjoaa valmiuksia ja välineitä etenkin alkuvaiheen kotoutumiseen.

Kulttuuriorientaatio-hanketta on toteutettu Migrin ja YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n Suomen-toimiston yhteistyönä vuodesta 2016. Hankkeen kokonaisvastuu on Migrillä ja IOM vastaa kulttuuriorientaatioiden toteutuksesta ja muun kulttuuriorientaatioihin liittyvän materiaalin tuotannosta yhteistyössä Migrin ja kumppaninsa Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa.

Realistinen ja motivoiva tieto ennen Suomeen muuttoa tukee kotoutumista

Kulttuuriorientaatio pyrkii vastaamaan Suomeen saapuvien kiintiöpakolaisten tietotarpeisiin ja vahvistamaan heidän matkaan, muuttoon ja kotoutumiseen liittyviä valmiuksia. Asioista keskustellaan orientaatiossa rakentavasti ja käytännön työkaluja tarjoten – tavoitteena on tukea osallistujien muuttoon valmistautumista ja kotoutumista luoden realistinen, mutta motivoiva ymmärrys tulevasta.

Kulttuuriorientaatio kestää useimmiten kolme päivää. Sen aikana kiintiöpakolaiset tutustuvat suomalaiseen yhteiskuntaan, kulttuuriin ja arvoihin. He saavat käytännönläheistä tietoa liittyen muun muassa koulutukseen, suomalaiseen työelämään ja sosiaali- ja terveyspalveluihin, sekä heidän oikeuksiinsa ja vastuihinsa kuntalaisina. Kulttuuriorientaation aikana käsitellään myös sopeutumista uuteen kulttuuriin ja opitaan ymmärtämään kulttuurishokkia. Lisäksi pakolaiset saavat orientaation aikana mahdollisuuden tutustua suomen kieleen.

Omakielinen opetus, oppimista tukevat koulutusjärjestelyt ja asiantunteva koulutustiimi takaavat oppimistulokset

Koulutustiimi muodostuu hanketoteuttajien, IOM:n ja Diakin osaavista kouluttajista, joilla on tarvittava kielitaito, tuntemus suomalaisesta yhteiskunnasta, ja osalla myös omakohtaista kokemusta Suomeen kotoutumisesta.

Kulttuuriorientaatiot toteutetaan aina osallistujien kielellä joko suoraan tai tulkattuna. Omakielisen tiedon saaminen ja mahdollisuus keskusteluun antaa Suomeen pian muuttaville kiintiöpakolaisille ainutlaatuisen tilaisuuden valmistautua muuttoon ja tulevaan muutokseen. Samalla he kuulevat suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutuneiden kouluttajien kokemuksista.

Kulttuuriorientaatioissa kiinnitetään huomiota avoimeen ilmapiiriin ja ryhmäjakoihin sekä sovelletaan osallistavia opetusmenetelmiä, jotka ovat todettu tehokkaiksi keinoiksi lisätä ymmärrystä Suomesta. Ikään perustuvat ryhmäjaot ovat erinomainen esimerkki siitä, kuinka erityisesti nuorten oppimiskokemuksia on pystytty syventämään. Toisena esimerkkinä voidaan mainita miesten ja naisten erilliset keskusteluryhmät, jotka mahdollistavat osallistujien erityiskysymysten syvemmän käsittelyn.

Kulttuuriorientaation aikana järjestetään lastenhoito, joka mahdollistaa vanhempien sekä vanhempien sisarusten täysipainoisen osallistumisen koulutukseen.

Lastenhoidon yhteydessä järjestetään pääsääntöisesti alle 12-vuotiaille suunnattu lasten kulttuuriorientaatio. Lasten kulttuuriorientaatiossa lapset saavat mahdollisuuden tutustua Suomeen ja suomen kieleen leikkien, pelien ja satujen kautta ikäryhmälle sopivalla tavalla.

Kulttuuriorientaatioiden osallistujapalautteiden perusteella lähes kaikki koulutuksiin osallistuneet ovat kokeneet opetussisällöt ja koulutuksen itselleen hyödylliseksi.

Yhteistyöllä on saavutettu mahdollisimman moni kiintiöpakolainen

Kulttuuriorientaatioiden osallistumisprosentti kutsuttujen henkilöiden kohdalla on korkea: keskimäärin 90-100 prosenttia kutsutuista henkilöistä on osallistunut orientaatiojaksolle. Vuodesta 2016 alkaen lähiopetuksen on saanut lähes 1200 Suomeen saapunutta kiintiöpakolaista, ja luku nousee vielä nykyisen hankkeen aikana.

Kulttuuriorientaatioihin kutsutaan pääsääntöisesti kaikki Suomeen valitut kiintiöpakolaiset. Hanketoteuttajien tiivis yhteistyö on mahdollistanut kulttuuriorientaatioiden oikea-aikaisen toteutuksen, ja siten on pystytty saavuttamaan mahdollisimman moni Suomeen saapuva kiintiöpakolainen.

Toisinaan kiintiöpakolaisille löytyy kuntapaikka nopeasti, ja pakolaisten edunmukainen muutto Suomeen toteutuu tällöin mahdollisimman pian, usein jo pian valintapäätöksen jälkeen, ennen orientaatiota. Muutto Suomeen onkin yleisin syy kulttuuriorientaatiosta poisjäännille. Toiseksi yleisin peruste orientaatiosta poisjäännille kutsuttujen osalta ovat akuutit terveyssyyt, kuten esimerkiksi synnytys.

Hankkeen vaikuttavuutta on ollut mahdollista lisätä AMIF-rahoituksella

Kulttuuriorientaatiohankkeen toteutus ei olisi mahdollista nykyisessä laajuudessaan ilman AMIF-rahoitusta. Rahoituksen jatkuvuus on ollut tärkeää. Se on taannut hankkeen kehittämisen aiempien hyvien käytäntöjen ja kokemusten pohjalta, joka on lisännyt hankkeen vaikuttavuutta.

Hankkeessa on muun muassa tuotettu Moving to Finland -verkkosivu (mof.fi), joka kokoaa perustietoa kiintiöpakolaisena Suomeen saapuville yhdeksällä eri kielellä, ja tarjoaa suomen kielen itseopiskelumateriaaleja. Verkkosivu on avoin kaikille ja se saavuttaa myös ne kiintiöpakolaiset, jotka eivät ole voineet osallistua lähiopetukseen. Verkkosivua hyödynnetään myös valintamatkoilla, joten kiintiöpakolaisille jaettu tieto säilyy yhdenmukaisena uudelleensijoittamisprosessin vaiheesta toiseen.

Nykyisen hankkeen aikana tuotetaan aiemman koulutuskokemuksen pohjalta kiintiöpakolaisille suunnattu harjoituskirja, joka on osa lähiopetuksen ja mof.fi -sivuston luomaa materiaali- ja koulutuskokonaisuutta. Harjoituskirjan avulla pyritään syventämään oppimista ja vahvistamaan keskeisiä viestejä, joita koulutusten aikana välitetään osallistujille. Harjoituskirja valmistetaan arabiaksi, ranskaksi ja englanniksi.

EUSA-rahastojen antama tekninen tuki hanketoteutuksen aikana sekä hakukoulutukset ja - klinikka ovat olleet korvaamattomia tukia tehokkaan hanketoteutuksen ja hakemusvalmisteluiden kannalta.

Hankkeen tuloksista ja parhaista käytännöistä tiedottaminen on tärkeää toimintojen jatkokehittämisen kannalta ja niiden toivotaan tukevan myös muiden kiintiöpakolaisten kanssa työskentelevien toimijoiden työtä. Hankkeen tulosten tiedottamisessa on hyödynnetty Migrin, IOM:n ja Diakin omia kanavia perinteisistä artikkeleista sosiaaliseen mediaan. Lisäksi Migrin edustajat ovat usein vieneet tietoa kokemuksista eteenpäin eri viranomaisyhteyksissä, myös EU-tasolla.

Yleistä hankkeesta

Laajamittaista kulttuuriorientaatiota on tarjottu Migrin toimesta Suomeen saapuville kiintiöpakolaisille vuosina 2013-2015 ERF-rahoituksella.

Nykyinen Kulttuuriorientaatio Suomeen valituille kiintiöpakolaisille -hanke on saanut AMIF-tukea vuodesta 2016 alkaen. Hankkeen vastuuviranomainen ja hallinnoiva taho on Migri, ja hanketoteutuksesta vastaa Migrin kanssa yhteistyössä IOM, jonka kumppanina toimii Diakonia-ammattikorkeakoulu.

AMIF-rahoitteisen kulttuuriorientaatio-hankeen kokonaisbudjetti vuosina 2016-2017 oli 454,675.46 euroa ja vuosina 2017-2018 367, 585.39 euroa.

Maahanmuuttovirasto