Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistettuja kustannusmalleja ovat yksinkertaistettu palkkakustannusmalli, prosenttimääräisinä korvattavat kustannukset (flat rate), kertakorvaus ja vakioyksikkökustannukset.

Yksinkertaistettujen kustannusmallien tarkoituksena on vähentää tuensaajan työmäärää erityisesti maksatusvaiheessa, nopeuttaa maksatushakemusten käsittelyä ja vähentää lisäselvitysten tarvetta.

  • Hakemuksessa hakija tekee esityksen hankkeessa käytettävästä kustannusmallista.

  • Hakuilmoituksessa ja -ohjeissa voidaan rajata haussa mukana olevia kustannusmalleja.

  • Vastuuviranomainen tekee lopullisen päätöksen hankkeessa käytettävästä kustannusmallista.

  • Kustannusmallia ei voi vaihtaa hankkeen kuluessa.

Yksinkertaistettu palkkakustannusmalli

Henkilöstön palkkakustannukset ovat monessa hankkeessa suurin kuluerä ja yksinkertaistamalla palkkakustannusten raportointia halutaan helpottaa hankkeiden hallinnointia sekä tehostaa rahastojen käyttöä. Aiemmin palkkakustannukset on voitu korvata ainoastaan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin hyväksyttäviin kustannuksiin perustuen (ns. tosiasiallisten kustannusten malli). 

Tosiasiallisten kustannusten malli säilyy edelleen vaihtoehtona uuden kustannusmallin rinnalla, mutta ensisijaisesti tulee jatkossa käyttää yksinkertaistettua palkkakustannusmallia, jos sen käytön edellytykset täyttyvät. Tosiasiallisten kustannusten mallin käyttö on hakemuksessa perusteltava erikseen.

Yksinkertaistetussa palkkakustannusmallissa hyväksyttävien palkkakustannusten perustana on palkan tuntihinta ja arvio hankkeessa tehtävistä työtunneista. Valittua kustannusmallia ei voi muuttaa kesken hankekauden. Hankkeen kaikkiin palkkakustannuksiin tulee soveltaa samaa kustannusmallia ja mallia sovelletaan niin täysiaikaisiin kuin osa-aikaisiin työntekijöihin. 

Yksinkertaistetun palkkakustannusmalli ohje löytyy Tuen saajalle -sivulta

Prosenttimääräisinä korvattavat kustannukset (flat rate)

Prosenttimääräisenä korvattavien kustannusten malli yksinkertaistaa välillisten ja matkakustannusten budjetointia ja raportointia.

Hankkeessa tai toiminnassa prosenttimääräisinä korvattavina kustannuksina voidaan hyväksyä 17 prosenttia hyväksyttävistä hankkeen henkilöstön palkkakustannuksista.

Tuen saajan ei tarvitse yksilöidä prosenttimääräisinä hyväksyttäviä kustannuksia hakemuksen tai maksatushakemuksen yhteydessä, eikä myöskään esittää niitä koskevia kirjanpidon tositteita vastuuviranomaiselle.

Vastaava malli on käytössä Euroopan sosiaalirahastossa.

Kustannukset, joiden perusteella prosenttimääräisinä korvattavat kustannukset lasketaan:

Hankkeen tai toiminnan:

  • henkilöstön palkkakustannukset, jotka ovat syntyneet hankkeen tai toiminnan toteuttamiseksi tarpeellisesta työstä ja perustuvat lakiin tai virka- tai työehtosopimuksiin.

Kustannukset, jotka korvataan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen ja ne on voitava todentaa kirjanpitotosittein:

Hankkeen tai toiminnan:

  • sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut mukaan lukien palvelusta aiheutuvat matkakustannukset;

  • tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset;

  • tilintarkastuskustannukset;

  • sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien koneiden ja laitteiden hankinta-, leasing-, poisto- ja vuokrakustannukset;

  • sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien rakennusten ja maa-alueiden hankinta- ja vuokrakustannukset;

  • sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät aineelliset ja aineettomat hankinnat;

  • kohderyhmän käyttöön varattujen ja hankkeen tai toiminnan toteuttamiseen käytettävien tilojen vuokrakustannukset;

  • kohderyhmän käyttöä varten tehdyt pienhankinnat.

Kustannukset, jotka ainakin korvataan prosenttimääräisenä:

Hankkeen tai toiminnan:

  • matkakustannukset;

  • toimistokustannukset;

  • hankkeen tai toiminnan henkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin;

  • hankkeen tai toiminnan henkilöstön työterveyskustannukset;

  • hankkeen tai toiminnan henkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista ja koneista sekä laitteista aiheutuvat kustannukset;

  • hankkeen tai toiminnan ohjausryhmän kustannukset ja kestitsemiskulut.

Hankkeessa tai toiminnassa, jossa on hankkeen tai toiminnan sisällöstä johtuen erityisen korkeat matkakustannukset, voitaisiin vastuuviranomaisen tapauskohtaisen harkinnan mukaan käyttää pienempää 15 prosentin mallia. Tällöin matkakustannukset budjetoitaisiin välittöminä kustannuksina.

Perusteluina erittäin korkeisiin matkakustannuksiin voidaan pitää laajaa kansainvälistä yhteistyötä, verkostomaista toimintatapaa, pitkiä etäisyyksiä tai, että syntyy paljon matkakustannuksia, joilla tuetaan kohderyhmän hankkeen tai toiminnan toimintoihin osallistumista.

Hankkeen tai toiminnan välilliset kustannukset voidaan korvata ainoastaan prosenttimääräisenä korvattavien kustannusten mallilla.

Kertakorvaus

Kertakorvausmenettelyn tavoitteena on yksinkertaistaa pienten hankkeiden hallintoa keventämällä erityisesti maksatusvaiheen toimenpiteitä. Kertakorvausmenettelyyn perustuvissa hankkeissa tai toiminnassa tuen saajan ei tarvitse esittää tositteita todellisista kustannuksista maksatuksen tai tarkastusten yhteydessä. Tukikelpoisuus ja maksatus perustuvat aikaansaadun tuloksen tai tehtyjen toimenpiteiden todentamiseen. Kertakorvauksena myönnettävän tuen enimmäismäärä on 100 000 euroa.

Hankkeen tai toiminnan on oltava kertakorvausmenettelyyn soveltuva. Hankkeen tai toiminnan tulokset ja toimenpiteet on voitava määritellä konkreettisesti hakemuksessa ja tukipäätöksessä. Selkeästi määriteltäviä hanketyyppejä ovat esimerkiksi erilaiset seminaarit, koulutukset, tapahtumien järjestäminen ja muut kertaluonteiset toimenpiteet.

Kertakorvauksen määrä lasketaan tuen hakijan hakemuksen yhteydessä toimittamaan yksityiskohtaiseen talousarvion perusteella. Kertakorvausta koskevaan tukipäätökseen on kuvattava yksityiskohtaisesti hankkeessa tai toiminnalla aikaansaatavat tulokset tai toimenpiteet ja asiakirjat, joilla tulokset tai toimenpiteet todennetaan, kuten osallistujalistat.

Maksatushakemuksessa toimitetaan ainoastaan selvitys hankkeen tai toiminnan etenemisestä ja tuloksista sekä tulosten ja toimenpiteiden todentamiseen liittyvät asiakirjat. Tuki maksetaan, jos tulos tai toimenpide on toteutunut päätöksen mukaisena. Tuki maksetaan pääsääntöisesti yhdessä erässä hankkeen tai toiminnan päätyttyä.

Kertakorvauksella rahoitetun hanketta tai toimintaa koskevaa tukipäätöstä voidaan muuttaa vain toteuttamisajan osalta.

Vakioyksikkökustannukset

Vakioyksikkökustannuksia käytetään vain turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (toimeenpano-ohjelmassa määritellyissä) uudelleensijoittamistuesta sekä perusrahoituksen erityistavoitteesta 3 (paluu) tuettavissa hankkeissa tai toiminnassa.

Uudelleensijoittamisen vakioyksikkökustannuksina määriteltäviä kuluja voivat olla kunnille pakolaisten kotoutumisen edistämisestä maksettavan laskennallisen korvauksen lisänä maksettava korvaus tai kunnille maksettava vakioyksikköhintainen korvaus kuntaan osoittamiseen ja kotouttamisen edistämiseen liittyvien tehtävien käynnistämisestä tai haavoittuvassa asemassa olevien kiintiöpakolaisten kuntaan osoittamiseen varautumisesta. Kyseiset vakioyksikköhintaiset korvaukset maksettaisiin kunnille työ- ja elinkeinoministeriön kautta osana kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavia korvauksia.

Erityistavoitteen 3 vakioyksikkökustannukset voivat olla vapaaehtoisen paluun avustusta ja korvausta. Kyseiset vakioyksikköhintaiset avustukset ja korvaukset maksetaan Maahanmuuttovirastolle.

Rahaston vastuuviranomainen vahvistaa vuosittain hakuohjeessa rahastoissa sovellettavat vakioyksikköhinnat.