Turvattomat-hankkeessa on saatu kontakti noin 200 kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneeseen henkilöön

Turvattomat on Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön toteuttama hanke. Hankkeessa tuetaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä, jotka ovat jääneet maahan vastaanottopalveluiden päättymisen jälkeen. Kohderyhmälle järjestetään psykososiaalista tukea, neuvontaa, palveluohjausta, päiväkeskustoimintaa ja tietoa vapaaehtoisesta paluusta. Tavoitteena on, että Suomessa ilman maassaolo-oikeutta oleskelevat ihmiset saavat oikeata tietoa ja palveluita.

Tavoitteena on oikean tiedon välittäminen

Hankkeen tavoitteena on antaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille oikeata tietoa vapaaehtoisesta paluusta. On tärkeää, että osapuolet voivat keskustella arvokkaasti, kunniallisesti ja oikean tiedon varassa vapaaehtoisesta paluusta. Hankkeessa luodaan luottamusta toimijoiden välillä. Merkityksellistä on myös ohjaus ja neuvonta kansalaistoiminnan keinoin sekä psykososiaalinen tuki. Määrällisesti hanke tavoittelee tuen piiriin 300 henkilöä.

Ensimmäisten toimintakuukausien aikana kohderyhmää on tavoitettu nopeasti. Helsingin Diakonissalaitos avasi paperittomille päiväkeskuksen, joka on avoinna maanantaista torstaihin klo 10–14. Päiväkeskuksessa järjestetään omakielistä ryhmämuotoista neuvontaa sekä kansalaistoimintaa, esimerkiksi ryhmäkeskusteluja ja yhteistä ruoanlaittoa. Työ on yhteisömuotoista.

Hankeeessa järjestetään psykososiaalisen tuen ryhmiä Helsingin Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskuksen kanssa. Hankkeessa seurataan määrällisesti asiakaskontakteja ja käyntimääriä.

Paperittomien päiväkeskukseen uskaltautuu joka päivä noin 10 uutta asiakasta

Hanke käynnistyi 1.7.2017 ja jo kesäkuukausien aikana saatiin nopeasti kontakti noin 200 paperittomaan henkilöön. Heistä 80 on kohdattu kasvokkain. Luottamuksen rakentumisesta kertoo se, että tämän esittelyn kirjoittamishetkellä, lokakuussa 2017, uusia asiakkaita uskaltautuu päiväkeskukseen aukioloaikoina kymmenkunta. Tällä hetkellä kuuden henkilön kanssa valmistellaan vapaaehtoista paluuta.

Hankkeen piiriin ei ole hakeutunut ainoastaan kohderyhmään kuuluvia yksittäisiä henkilöitä, vaan myös kokonaisia perheitä. Paperittoman lapsiperheen tukeminen on suuri haaste.

Vapaaehtoinen paluu koettiin etukäteen hankalaksi teemaksi, mutta hanke on osoittanut, että kohderyhmä on kiinnostunut vapaaehtoisesta paluusta. He haluavat keskustella asiasta ja heillä itsellään on myös konkreettisia kehittämisehdotuksia vapaaehtoisen paluun toteuttamiseksi.

Hankkeen ansiosta yhteistyö viranomaisten kanssa on lisääntynyt

Hanke täydentää viranomaistyötä. Eri viranomaiset ovat jalkautuneet päiväkeskukseen ja pitävät siellä infotilaisuuksia. Hankkeessa työskennellään puolueettomalla maaperällä ja vuorovaikutus toimii. Asiakkaat ovat oikealle tiedolle vastaanottavaisempia, koskeepa info vapaaehtoista paluuta tai ohjausta ja neuvontaa.

Hankkeessa toteutetulla psykososiaalisella tuella, neuvonnalla ja kansalaistoiminnalla on pitkäkestoisia yksilöllisiä vaikutuksia. Kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan psyyke, elämänhallinnan tunne ja toimintakyky vahvistuvat. Hän kokee itsensä arvokkaaksi, tulee kohdatuksi ja kuulluksi, ja on oman elämänsä aktiivinen toimija. Yhteys muihin ihmisiin lievittää kielteisiä vaikutuksia ja estää huhupuheet ja eristäytymisen ja niiden mukanaan tuomat lieveilmiöt.

Työntekijät avainasemassa hankkeen onnistumisessa

Hanketyöntekijöiden osaaminen, kulttuurituntemus, koulutus ja kielitaito ovat avaintekijöitä hankkeen onnistumisessa. Työntekijät ovat taustaltaan suomalaisia, somalialaisia ja irakilaisia. Hanketyöntekijät tekevät myös etsivää työtä ja jalkautuvat kaduille.

Hanketta edelsi Helsingin Diakonissalaitoksen omarahoitteinen Suojattomat -hanke, jossa oli tehty esiselvitys paperittomien määrästä, asemasta ja tarpeista. Sen pohjalta Turvattomat -hankkeen suunnittelu oli helppoa.

Hanke ei olisi mahdollinen ilman kiinteää yhteistyötä Migrin ja IOM:n kanssa. Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijät ja Migrin vapaaehtoisen paluun työntekijät jalkautuvat päiväkeskukseen, mikä on ensiarvoisen tärkeää.

Hankkeen parhaista käytännöistä ja tuloksista viestimällä voidaan edistää hyviä etnisiä suhteita

Maahanmuuttokysymykset ovat vahvasti esillä mediassa, mikä lisää myös Turvattomat -hankkeen medianäkyvyyttä. Erityisesti turvapaikanhakijat ovat aiheena suurta yleisöä kiinnostava. Hankkeen parhaista käytännöistä ja tuloksista viestimällä voidaan myönteisten kokemusten kautta edistää hyviä etnisiä suhteita ja eri väestöryhmien välistä vihapuheesta vapaata vuorovaikutusta valtakunnallisesti.

Viestiminen on haastavaa, koska aihe herättää monissa kaupunkilaisissa pelkoa ja huolta. Viranomaisille hanke levittää paitsi hankkeen parhaita käytäntöjä, myös kohderyhmältä itseltään tulevia kehittämisehdotuksia.

EUSA-rahoitus mahdollisti hankkeen toteuttamisen

Hankkeen toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista ilman EUSA-rahoitusta. Rahoituspäätöksen yhteydessä hankkeen toimintasuunnitelma viimeisteltiin yhdessä Sisäministeriön, Migrin ja IOM:n kanssa, mikä varmisti sen, että toiminta on kaikkien osapuolten hyväksymää ja kunnioittamaa. Helsingin Diakonissalaitos osallistuu säännöllisesti EUSA-rahastojen koulutuksiin pysyäkseen ajan tasalla pakolaistematiikkaan ja siihen liittyviin rahoituksiin liittyvissä asioissa. Rahoittajien ja muiden hanketoteuttajien tapaaminen kasvotusten on innostavaa ja rohkaisevaa.

Turvattomat-hankkeen toteuttaa Helsingin Diakonissalaitos yhteistyössä Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) ja Maahanmuuttoviraston (Migri) kanssa. Hanke toteutetaan 1.7.2017–30.6.2018 ja se täydentää viranomaistyötä. Hankkeen kokonaisbudjetti on 196 852,50 ja hanke sai rahoituksen maahanmuutto-, turvapaikka ja kotouttamisrahastosta (AMIF), joka kattaa 75 prosenttia hankkeen kuluista.
 

Mika Paasolainen
Palvelualuejohtaja
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö

Takaisin hankkeiden esittelyihin >>

Lisätietoja: Elina Sillanpää, ylitarkastaja, elina.sillanpaa(at)intermin.fi, puh. 0295 488 266